Miten edistää yhdenvertaisuutta järjestötoiminnassa?

Teksti: Lauri Linna
Kuva: Laura Oiva

Kysyimme Kannunvalajat ry:n hallituksen yhdenvertaisuusvastaava Heidi Aholalta miten heidän järjestössään kaikkien jäsenten osallistumisen mahdollisuudet on huomioitu ja miten niitä on viime vuosina edistetty.

Mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa teille?

Yhdenvertaisuus merkitsee Kannunvalajille sitä, että kaikki ovat samanarvoisia sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä, toimintakyvystä, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilökohtaisesta ominaisuudesta riippumatta. Kannunvalajat pyrkii tunnistamaan ja purkamaan eriarvoisuutta tuottavia käytäntöjä ja rakenteita.

Millä tavalla yhdenvertaisuuden huomiominen näkyy järjestönne toiminnassa?

Kannunvalajien hallituksessa on joka vuosi yhdenvertaisuusvastaava, joka myös vetää omaa yhdenvertaisuus- ja ympäristöasioihin keskittyvää toimikuntaa, johon kaikki järjestön jäsenet ovat tervetulleita. Myös yhteistyö ainejärjestöjen yhdenvertaisuusvastaavien kanssa on tärkeää, ja usein heidän kanssaan tapahtuu hyvää mielipiteiden ja vinkkien vaihtoa. Yhdenvertaisuusvastaavan vastuulla on muun muassa päivittää Kannunvalajien häirintälomaketta ja ryhtyä toimiin, jos lomakkeelle tulee ilmoituksia häirinnästä.

Yhdenvertaisuusvastaava myös päivittää joka vuosi Kannunvalajien yhdenvertaisuussuunitelman yhdessä ainejärjestötoimijoiden ja/tai toimikuntansa kanssa ja promoaa sitä.

Kannunvalajien tiedotuksessa noudatetaan niin sanottua kolmen e:n sääntöä, eli tiedotuksen pitää aina tapahtua sosiaalisen median lisäksi myös e-mailin kautta, kaikki relevantti tiedotetaan myös englanniksi, ja tapahtumamainostuksen yhteydessä ilmoitetaan tapahtumapaikan esteettömyystiedot.

Myös yhteistyö tiedekunnan kansainvälisiä opiskelijoita edustavan CISSI ry:n kanssa on tärkeä osa yhdenvertaisuuden toteuttamista.

Yhdenvertaisuusvastaavan vastuulla on toteuttaa erilaisia hyvinvointi- ja jäsenlähtöisyyskyselyjä, joiden avulla kartoitetaan ainejärjestötoimijoiden ja koko jäsenistön hyvinvointia ja mielipiteitä Kannunvalajien toiminnasta. Yhdenvertaisuuden kannalta jäsenistön äänen kuunteleminen on erittäin tärkeää. Jäsenistöä rohkaistaan käymään hallituksen kokouksissa, jotka ovat kaikille jäsenille avoimia.

Erikseen on hyvä vielä mainita Kannunvalajien toimikuntatoiminta. Monelle eri osa-alueelle on perustettu oma toimikunta, joihin voivat osallistua kaikki järjestön jäsenet. Osa toimikunnista järjestää ison mittaluokan tapahtumia, esimerkiksi Valtava-festarit ja valtiotieteilijöiden työelämämessut. Toimikunnat tarjoavat jäsenistölle runsaasti mahdollisuuksia osallistua Kannunvalajien tapahtumajärjestämiseen ja vaikuttamistyöhön, ja niitä pyritään koko ajan kehittämään itsenäisempään suuntaan ja niiden roolia vahvistamaan.

Millaisia uudistuksia toimintakulttuuriin on kaudellasi ja viime vuosina tehty?

Heti toimikauteni alussa julkaistiin HYYn kanssa yhteistyössä laaditut Turvallisemman tilan periaatteet, joiden avulla halutaan ehkäistä häirintää ja syrjintää Kannunvalajien järjestötiloissa ja tapahtumissa. Yhteistyötä edellä mainitun CISSI ry:n kanssa on tiivistetty, ja kaikki hallituksen jäsenet ovat tehneet huikean paljon töitä, jotta tiedotus ja toimikuntatoiminta pyörisivät entistä paremmin sekä suomeksi että englanniksi.

Sitsikäytäntöjä on muokattu sukupuolineutraalimmiksi yksinkertaisella, ainejärjestöltä opitulla kikalla: plassikortteihin merkitään, kumpaan suuntaan täytyy skoolata laulun jälkeen. Näin skoolaussuunnat eivät määrity sukupuolen mukaan.

Kannunvalajilta ilmestyy pian uusi laulukirja, ja laulukirjatoimikunta on karsinut rankalla kädellä pois syrjiviä ja seksistisiä lauluja ja korvannut niitä neutraalimmilla versioilla, joita kaikkien on kiva laulaa. Tietynlainen härskiys ja hulvattomuus on osa sitsilauluperinnettä, mutta senkin voi tehdä tavalla, joka ei ole niin heteronormatiivinen ja seksistisesti värittynyt.

Alkoholittomia tapahtumia on lisätty, ja fokusta on siirretty entistä enemmän bileiden järjestämisestä esimerkiksi liikunta- ja työelämätapahtumiin. Alkoholittomien tapahtumien lisääminen on ollut jäsenistön selkeä toive.

Miten yhdenvertaisuuden huomioiminen toiminnassanne on otettu vastaan?

Hyvin. Ainakaan näkyvää palautetta sitä vastaan ei ole tullut, enemmänkin kehuja.

Miten pykälistien kannattaisi mielestäsi lähteä edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista järjestämässään toiminnassa?

Hyvä alku on yhdenvertaisuusvastaavan pestin perustaminen ja siitä tiedottaminen jäsenistölle. Konkreettisen yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen on oiva keino laittaa pyörä pyörimään. Muiden tiedekuntajärjestöjen konsultointi auttaa: muista voi ottaa alussa mallia ja vaikutteita. Olen itsekin oppinut monta hyvää käytäntöä kuuntelemalla ainejärjestöjen yhdenvertaisuusvastaavia. Jäsenistön kuuntelu on todella tärkeää. Esimerkiksi e-lomakekyselyllä voi kartoittaa, mitä toiveita jäsenistöllä on yhdenvertaisuuden suhteen. Yhdenvertaisuuden edistäminen ei edellytä valtavia ja pitkäjänteisiä projekteja, vaan pienilläkin teoilla voi saada aikaan merkittäviä muutoksia!

Muita terveisiä IV:n lukijoille?

Hyvää joulun odotusta ja entistä yhdenvertaisempaa ja parempaa vuotta 2017 🙂

Kategoriat: Yleinen Avainsanat: , , , , ,