Idea tähän avaukseen on saatu Kari S. Tikan surmatuomioista käydystä keskustelusta sekä "Tuomarilla huono päivä" -keskustelusta. Kiitos Lissu.

Oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden kannalta ideaalista olisi, että jokainen samankaltainen asia käsiteltäisiin samoin. Kuitenkin lukuisat tekijät - niin tietoiset kuin tiedostamattomatkin - myötävaikuttavat siihen, ettei tämä toteudu käytännössä, todennäköisesti koskaan.

Aikaisemmissa keskusteluissa on jo pohdittu tuomarin mielialan ja uhrin yhteiskunnallisen aseman vaikutusta tuomioon. Mielestäni syytekijöistä ei tule sulkea pois myöskään rikosuutisointia. Yritän valaista asiaa esimerkeillä.

Muutama vuosi sitten eräs "semijulkkis" - julkkiksen tytär sai syytteen huumausaineen käyttörikoksesta. Hän puhui mediassa jutustaan suunnilleen sävyyn: "Tästä tulee varmaan sakkoja, ei tuu rekkarimerkintää."

Saman asenteen raskasta sarjaa oli taannoisen "Eiran huumejengin" naureskelu saaduille rangaistuksille. Niin ikään mediassa puututtiin Imatralla tapahtuneen surman tekijän lyhyeksi koettuun vankilassaoloon: Tekijä pääsi ehdonalaiseen vapauteen n. 3 vuoden jälkeen.

Edellisistä esimerkeistä mielestäni voi kuluneesti todeta, että niissä - kuten bulevardilehdistössä usein muutoinkin - vedotaan tunteisiin, kuuluisaan "kansan oikeustajuun". Samalla voi väittää median olevan huono tuomari, koska se jutun kaikkea aineistoa tuntematta asettaa vaa'ankieleksi epämääräisen tuntemuksen siitä, millainen rangaistus on tai oli oikeudenmukainen.

Toisaalta pidän tärkeänä, että merkittävistä rikosasioista käydään avointa ja julkista keskustelua. Mielestäni tuomittavien rangaistusten tulisi myös jonkinasteisesti heijastaa yhteiskunnassa vallitsevaa moraalikäsitystä. Ei siis tulisi tuijottaa pelkästään vallinneeseen rangaistuskäytäntöön, joka lainsäädännön tavoin voinee olla joskus pahastikin ajastaan jäljessä. /

Valistakaa toki minua tästä te, jotka tiedätte enemmän. Uskotko siis, että asian saamalla julkisuudella on vaikutusta syyteharkintaan tai tuomioon? Miksi näin on / ei ole?

Täsmennyksenä Polliin: Vaihtoehdon "Kyllä, molempiin" sana "molempiin" viittaa siis kahteen edelliseen vastausvaihtoehtoon. Kysymyksen sanamuodon vuoksi sekaannuksen vaara on ilmeinen. :oops:

Esim. tappo-oikeudenkäynnit :arrow: syytetystä halutaan tehdä 'varoittava esimerkki' jo mediassa (toissijainen tavoite? ensisijainen tavoite tietenkin fyrkkaa lehdelle).

Ilta-sanomat ja muut lehdet riepottelevat syyteasiaa ja julkaisevat a4- arkin kokoisia valokuvia surmavälineestä (ase tai muu)... Juttu paisuu mediassa, ja vaikuttaa ihan varmasti (oma mielipide) ainakin kansan 'oikeustajuun' ja jutun lautamiehiin jos ei ammattituomariin ... ja näin lopulta myös tuomioon, joka taas vaikuttaa seuraavan tuomion lopputulokseen samankaltaisesta asiasta.... Eli vastaan 'molempiin'.

Hyvä esimerkki median tavasta toimia:
Kaksi sutta nähty metsässä, media uutisoi asiaa
-> susilauma riehui naapurin tontilla...

Näin ei tietenkään pitäisi olla, mutta näin se taitaa mennä... ?

Samalla voi väittää median olevan huono tuomari, koska se jutun kaikkea aineistoa tuntematta asettaa vaa'ankieleksi epämääräisen tuntemuksen siitä, millainen rangaistus on tai oli oikeudenmukainen.

Samaa mieltä tässä asiassa. Uskon että asian saamalla julkisuudella ei ole vaikutusta syyteharkintaan tai tuomioon, koska media ei toimi tuomarina rikosuutisoidun jutun oikeudenkäynnissä.

Tuskin tuomari ja lautamiehet miettivät oikeudenkäynnin aikana mitä asiasta on kirjoitettu lehdissä, vai...?