Samperi soikoon. Sain hylätyn viime insolvenssioikeuden tentistä (tosin vastasin kahteen kysymykseen kolmesta ja olin kipeenä yms., seli seli

Mutta ONNEKSI katsoin tenttituloksen vasta päivän ympäristöoikeuden tentin jälkeen, muuten olisi iskenyt syvä epäusko itseeni.

Olen kova tuomitsemaan itseäni, ankarin tuomari ikinä. Moitteet ei lopu, vaikka olisi tehnyt kaikkensa olosuhteisiin nähden. Niin... ihan hirveän paska olo kun tuli hylätty. Sellainen olo että mä en osaa mitään. Motivaatio tippuu. Mikään ei tunnu miltään. Toivottavasi tämä ei toistu.

Mulla on varmaan historian eniten hylättyjä tenttejä. Silti valmistuin ja pidän itseäni jopa ihan hyvänä juristina.

Mulla on varmaan historian eniten hylättyjä tenttejä. Silti valmistuin ja pidän itseäni jopa ihan hyvänä juristina.

Kiitos, tarvitsin juuri tällaista tietoa! Ja olen varma siitä, että olet pätevä juristi. Itse asiassa hylättyjen vastaanottamismäärä on varmaan riippuvainen siitä kuinka vähällä lukemisella lähtee tenttiä yrittämään. Ja toiset eivät edes lähde yrittämään, vaan pelaavat aina vain varman päälle.

Mulla on varmaan historian eniten hylättyjä tenttejä. Silti valmistuin ja pidän itseäni jopa ihan hyvänä juristina.

Pidätkö itseäsi myös keskivertoa parempana kuskina?

Mulla on varmaan historian eniten hylättyjä tenttejä. Silti valmistuin ja pidän itseäni jopa ihan hyvänä juristina.

Pidätkö itseäsi myös keskivertoa parempana kuskina?

Hehheh. En tosiaankaan.

Kyllä mun maailma kaatuu ainakin hetkeksi hylättyyn. Onneksi kovin usein ei ole sellaista sattunut. Mulla se nostaa uusintakierroksen kynnyksen todella korkealle, ei ole henkisesti helppoa mennä kerran hylättyä uudestaan yrittämään. Ja v*tuttaa lukea samoja kirjoja uudelleen.