RIKOSOIKEUS Aineopinnot 29.5.2008

Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla erilliselle arkille. Kysymysten 1-3 ja 6-7 vastaustila on rajoittamaton. Lakikirjat kerätään pois noin kello 16:30, minkä jälkeen jaetaan teoriakysymykset (4-7). Loppuajan saa vastata sekä teoria- että oikeustapauskysymyksiin.

1.

Tämän tapaustehtävän pohjana on KKO 2008:33 (pienin muutoksin).

Naantalissa Fortum Oil Oy:n öljynjalostamolla yhtiön operaattori saamansa määräyksen mukaisesti siirsi 10.12.2004 öljyä säiliöstä toiseen. Operaatori unohti sulkea yhden venttiilin sillä seurauksella, että siirron yhteydessä arviolta 300 kuutiometriä öljyä valui maahan ja sen kautta öljyä pääsi myös mereen. Öljy tahri rantoja 10 kilometrin matkalta. Öljyvahingon puhdistustöihin osallistui noin 170 henkilöä. Rantojen puhdistustyöt jatkuivat toukokuulle 2005 saakka.

Asiassa nostettiin syyte ympäristön turmelemisesta operaattoria, jätevesilaitoksen hoitajaa, valmistuksen käyttöpäällikköä ja öljynjalostamon tuotanto-osaston päällikköä vastaan sekä Fortum Oil Oy:tä vastaan. Syyttäjä katsoi, että yhtiön toiminnassa oli toimittu vastoin maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetun lain 1 §:n öljyvahingon vaarantamiskieltoa, ympäristönsuojelulain 7 §:n maaperän pilaamiskieltoa ja Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen 95/1998/4 määräyksiä.

Asiassa oli riidatonta, ettei yhtiö ollut varustanut siirtolaitteita erityisillä varmistus- tai hälytysjärjestelmillä öljyn siirron turvaamiseksi ja ettei öljyn siirtoa ollut myöskään välittömästi varmistanut kukaan henkilö, koska siirron suorittavan työntekijän ei ollut edellytetty seuraavan siirtoa keskeytyksettä tai edes keskittyvän vain tähän tehtävään. Samoin oli riidatonta, että vastaavankaltaisia venttiilin sulkemisen unohtamisia oli tapahtunut ainakin kahdesti aikaisemmin 6.7.2003 ja 29.6.2004, mutta ne eivät olleet johtaneet näin vakaviin seurauksiin.

Asiassa esitetyn turvallisuusselvityksen mukaan öljynjalostamon johtoryhmä valvoi, että jalostamon tekninen taso, toimintatavat ja suoritustaso vastasivat asetettuja ympäristönsuojelun ja turvallisuuden tavoitteita, sekä varmisti, ettei toimintojen vastuissa ja toimintatavoissa ollut aikkoja. Tuotannon ohjausryhmän tehtävänä oli suunnitella tuotannon toteutumiselle tarvittavat lähtökohdat sekä ohjata tuotannon toteutumista. Tämä ryhmä vastasi siitä, että toiminta jalostamolla oli hyväksyttyjen ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden mukaista sekä siistä, että tuotantoprosesseja kehitettiin riskien ja päästöjen minimoimiseksi ja että poikkeamien vähentämiseksi käytettiin ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja menetelmiä. Jätevesilaitoksen vastaava hoitaja vastasi jätevesilaitoksen operatiivisesta toiminnasta. Turvallisuusvastuu kunkin toiminnan osalta kuului linjaorganisaatiolle ja kokonaisvastuu ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioissa toimintaprosesseittain kullekin osastopäällikölle.

Tuotanto-osaston päällikkö ja valmistuksen käyttöpäällikkö olivat jalostamon johtoryhmän jäseniä. Tuotanto-osaston päällikkö oli lisäksi tuotannon ohjausryhmän vetäjä ja valmistuksen käyttöpäällikkö tuon ohjausryhmän jäsen. Myös jätevesilaitoksen vastaava hoitaja kuului tuotannon ohjausryhmään.

Tuotanto-osaston päällikkö vastasi turvallisuusjärjestelmän toiminnan seurannasta ja kehittämisestä.

Valmistuksen käyttöpäällikön vastuualueeseen kuului ympäristönsuojelun kokonaisvalvonta. Hän oli vastuussa ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta koskevien periaatteiden toteuttamisesta.

Jätevesilaitoksen vastaava hoitaja toimi asiantuntijana turvallisuus- ja ympäristöasioissa.

Tuotanto-osaston päällikkö, valmistuksen käyttöpäällikkö ja jätevesilaitoksen vastaava hoitaja olivat olleet tietoisia aikaisemmista vahingoista, niiden tapahtumamekanismeista ja syystä. Yhtiössä ei ollut ryhdytty nopeasti toimiin vastaavien vahinkojen syntymisen estämiseksi. Jätevesilaitoksen vastaava hoitaja oli tutkinut aikaisemmat vahingot ja hänellä oli oikeus tarvittaessa muuttaa säiliösiirron työmenetelmiä; hän ei kuitenkaan ollut pitänyt niiden muuttamista aiheellisena.

Arvioi, millä edellytyksillä rikoslain ympäristörikosluvun säännökset ja oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevat säännökset ovat sovellutettavissa, kun kiinnitetään erityistä huomiota ympäristörikosssännöksissä asetettuun syyksiluettavuuden vaatimukseen, rikosvastuun kohdentumiseen ja oikeushenkilön rangaistusvastuuseen. Vastauksessa on tapauskuvauksen pohjalta pohdittava mm., mitkä seikat vaikuttavat tuottamusarviointiin, miten vastuun kohdentumista syytteessä mainittuihin eri henkilöihin voidaan perustella ja mitkä seikat ovat merkityksellisiä yhtiön itsensä saattamisessa rangaistusvastuuseen. Yhteisövastuuseen tuomitsemisen edellytyksiä harkittaessa on pohdittava mm. sen merkitystä, tuomitaanko oikeudenkäynnissä myös yhtiön toimihenkilöitä ympäristörikoksesta. Lisäksi on käsiteltävä yhteisösakon määräämisen harkintaan vaikuttavia seikkoja. Yhtiö öljynjalostuksen liikevaihto oli 7 miljardia euroa. (10p.)

2.

A on velkaa B:lle ja heidän välinsä on hyvin huonot. G on käynyt B:n pyynnöstä selvittämässä, missä A asuu ja millainen hänen asuntonsa on. G on kirjaedustajana esiintyen päässyt asuntoon sisälle ja saanut tilaisuuden tehdä tarkkoja havaintoja A:n asunnon huonejärjestelyistä. G kertoo havainnoistaan B:lle. G:n ihmetellessä B:n kiinnostusta asiaan B ilmoittaa "menevänsä ison kynän kanssa velkaansa kuittaamaan".

Eräänä iltana B pyytää tovereitaan C:tä ja D:tä mukaansa käymään A:n asunnolla. B kertoo tovereilleen olevansa nimenomaan velan perintään menossa. B pistää C:n nähden takkinsa alle katkaistun haulikon. D ei havaitse haulikkoa. C ei sen kummemmin kysele, miksi B ottaa haulikon mukaan. C arvelee kuitenkin itsekseen, että aseella voisi olla käyttöä perinnän tehosteena.

Matkalla asunnolle seurueeseen liittyvät myös E ja F, jotka kyllä tietävät määränpään ja senkin, etteivät A ja B ole väleissä keskenään. E ja F eivät kuitenkaan tiedä, että seurua on menossa velan perintään. He eivät tiedä mitään haulikosta, mutta sen sijaan he tietävät B:n hyvin väkivaltaiseksi.

Seurue saapuu aikanaan A:n asunnolle, jossa on tuohon aikaan A:n lisäksi hänen vaimonsa, kolme pientä lasta ja anoppi. B:n seurue saattaa verhojen läpi havaita, ettei A ole asunnossa yksin. Asunnossa näkyy olevan jalkeilla useita ihmisiä. Asunnon oven ulkopuolella sovitaan, että A:ta kutsuu F, jota A ei osaa yhdistää B:hen. Samalla kun F pyytää oven läpi huutamalla A:ta tulemaan ovelle, B vetää haulikon poveltaan ja osoittaa sillä suoraan oveen. B tekee latausliikkeen. F huomaa tämän, mutta jatkaa silti A:n kutsumista. Tässä vaiheessa myös D ja E havaitsevat aseen. He asettuvat oven kahta puolta väijyksiin voidakseen siepata A:n ulos heti, kun hän avaisi oven. B,C,D,E ja F kuulevat sisältä ovea lähestyvän askeleiden äänen. B kuiskaa samanaikaisesti tovereilleen ampuvansa A:n heti, kun A tulee ovelle. Yhtäkkiä E sieppaa aseen B:ltä sanoen "kun et sinä kuitenkaan osu" ja ampuu yksinkertaisen lastulevyoven läpi. Laukaus osuu A:n reiteen, mutta A säilyy kuitenkin hengissä. Esitutkinnassa ilmenee, että suoraan A:n takana oli ollut ampumishetkellä leikkimässä kaksi lasta ja anoppi oli juuri astumassa ovelle johtavaan käytävään makuuhuoneesta. A:n vaimo oli ollut yhden lapsen kanssa makuuhuoneessa haulisuihkun ulottumattomissa.

Arvioi tapausta rikosoikeudellisesti. (10p.)

3. Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä

a) X tuomitaan tänään 29.5.2008 Helsingin käräjäoikeudessa alentuneesti syyntakeisena yhteiseen rangaistukseen 1) törkeän raiskauksen yrityksestä 24.12.2007 ja 2) taposta 24.12.2007. Ilmoita sovellettavat rangaistusasteikot sekä yhteisen rangaistuksen minimi ja maksimi? (4p.)

b) Y (syntynyt 14.1.1953) oli tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta 8 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, joka muunnettiin 200 tunniksi yhdyskuntapalvelua. Y suoritti tästä yhteensä 75 tuntia ennen kuin yhdyskuntapalvelun suorittaminen määrättiin keskeytettäväksi päihteidenkäytön perusteella. Tänään 29.5.2008 Vantaan käräjäoikeus muuntaa suorittamatta jääneet tunnit takaisin vankeudeksi. Miten pitkä rangaistuksesta tulee? Y on viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa. Miten pitkään hänen täytyy nyt istua vankilassa ennen kuin hänet aikaisintaan voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen? (3p.)

c) Z:lle on rangaistusmääräysmenettelyssä määrätty seuraavat sakkorangaistukset: 1) Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 25 ps á 10 euroa, eli yhteensä 250 euroa. 2) Yleisen järjestyksen häiritsemisestä ja turvallisuuden vaarantamisesta (JärjestysL 3 §) 10 ps á 8 euroa, eli yhteensä 80 euroa. 3) Näpistyksestä 15 ps á 6 euroa, eli yhteensä 90 euroa. Jos näiden sakkojen perintä ei onnistu, miten pitkä muuntorangaistus Z:lle voidana päässäännön mukaan määrätä? (3p.)

4.

a. Miten tunnusmerkistöerehdys ja kieltoerehdys eroavat toisistaan? (Frände) (5 p.)

b. Millaisia vaatimuksia perustuslakivaliokunta asettaa ns. blankorangaistus-tekniikan käytölle? (Frände) (5 p.)

5.

a. Passiivinen veropetos? ("Talousrikokset")

b. Mitä RL 20 luvun rikoksia on pidettävä ns. taloudellisina hyväksikäyttö-rikoksina? Selosta lyhyesti niiden sisältöä. ("Keskeiset rikokset") (5 p.)

6.

Rikollisuus ja postmodernismi. (10 p.)

7.

Tee selkoa Fletcherin esityksen pääsisällöstä jaksossa ”Punishment versus Treatment”. (10 p.)