Olet täällä: Etusivu / / Opiskelijajärjestöjen lausunto mahdollisista uudistuksista oikeustieteellisten yksiköiden opiskelijavalinnoissa

Opiskelijajärjestöjen lausunto mahdollisista uudistuksista oikeustieteellisten yksiköiden opiskelijavalinnoissa

5.7.2016 20:21: Kirjoittanut Hallitus / 0 kommenttia

Oikeustieteellisten dekaanit päättivät joulukuussa 2015 aloittaa valtakunnallisen valintakoeyhteistyön valmistelun. Tätä yhteistyötä valmistelemaan perustettiin työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii tiedekuntamme hallinto-oikeuden professori Leena Halila. Turun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistot toteuttavat opiskelijavalintansa valintakoeyhteistyönä keväällä 2017. Tämä tarkoittaa, että yksiköillä on sama yhteinen koemateriaali ja valintakoe, mutta omat valintajononsa. Opiskelija voi siis hakea vain yhteen hakukohteeseen.

Tämä ei suinkaan ole ollut ainoa meneillään oleva muutos oikeustieteen alan opiskelijavalinnoissa; kuluneena keväänä opiskelijavalinnassa on oikeustieteen alalla ollut myös ensimmäistä kertaa käytössä ensikertalaiskiintiöt, minkä lisäksi meidän tiedekunnassamme on kokeiltu kaksivaiheista valintakoetta, jossa hakijan on tullut saada kahdesta monivalintatehtävästä tarpeeksi hyvät pisteet, jotta hänen muut tehtävänsä on arvosteltu. Harvalta lienee myöskään mennyt ohitse oikeustieteellistä alaa laajemmin kevään mittaan käyty, korkeakoulujen opiskelijavalintaa yleisesti koskeva keskustelu valintakokeiden mahdollisesta poistamisesta hakuprosessien tehostamiseksi.

Pykälä on alkukesästä yhdessä muiden oikeustieteellisten opiskelijajärjestöjen kanssa lausunut valintakokeen säilyttämisen puolesta sekä Halilan johtaman työryhmän tavoitteleman yhteisen valintakokeen suunnittelussa huomioitavista asioista.

Oikeustieteen opiskelijajärjestöt: Valintakokeesta ei tule luopua


Aluksi

Seuraavassa esitetään kootusti oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestöjen kantoja valmisteilla olevaan valtakunnalliseen valintayhteistyöhön ja yhteisvalintaan.

Esityksen lähtökohtana on, että valintakoe on säilytettävä pääasiallisena väylänä oikeustieteelliseen koulutukseen hakeutumiseksi, mikä on kirjattu myös Suomen Lakimiesliiton koulutuspoliittiseen ohjelmaan.

Ymmärrämme Lapin, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen ensi keväänä alkavan valintayhteistyön askeleena kohti koko maan laajuista valintayhteistyötä ja lopulta yhteisvalintaa. Koemme, että yhteisvalinta vastaa opetusministerin tavoitteisiin hakuprosessien tehostamisesta ja järkevöittämisestä, mutta sitä kohti on suunnattava harkituin askelein. Kolmen koulutusyksikön yhteistyön toimivuutta onkin seurattava tarkasti.


Valintakoekirjallisuus

Valintakokeen täytyy myös jatkossa mitata hakijan kykyä suoriutua oikeustieteen opinnoista ja soveltuvuutta juristin ammattiin. Kirjallisuuteen perehtymistä vaativa valintakoe täytyy säilyttää pääasiallisena väylänä opiskelijavalinnoissa myös jatkossa.

Koemme, että vuosittain vaihtuva ja ylioppilaskokeiden jälkeen julkaistava valintakoekirjallisuus edesauttaa hakijoiden yhdenvertaisuutta ja takaa saman kevään ylioppilaille yhtäläiset mahdollisuudet valintakokeeseen valmistautumiseen kuin muille hakijoille.

Mahdollisimman kattavan osaamisen ja ymmärtämisen mittaamiseksi valintakoekirjallisuuden tulisi koostua muutaman oikeudenalan opeista artikkeleiden tai perusteosten muodossa. Mikäli käytetään artikkeleja, tulee niitä olla useita samalta oikeudenalalta, jotta hakija saa kokonaisvaltaisen kuvan ja pystyy yhdistämään oppimansa oikeaan kontekstiin. Alan hengen mukaisesti kirjallisuus voi olla myös englannin kielistä.


Valintakoe

Valintakoe on säilytettävä pääasiallisena väylänä opiskelijavalinnoissa. Valintakokeella taataan muita opiskelijavalintaväyliä paremmin sukupuolten välinen tasa-arvo ja mitataan koulutukseen soveltumista. Tutkinnon loppuun suorittavien määrä saattaa pudota, mikäli koulutukseen valittavilta ei edellytetä koulutuksen suorittamiseen vaadittavan motivaation osoittamista pääsykokeella.

Opiskelijavalinnan tulee mitata hakijoiden edellytyksiä suoriutua oikeustieteen opinnoista ja toimia juristin ammatissa. Valintakoe mittaa soveltuvuutta alalle ylioppilaskirjoituksia paremmin ja antaa yhdenvertaisen mahdollisuuden koulutukseen hakeutumiseen myös niille, jotka eivät ole menestyneet ylioppilaskirjoituksissa. Opiskelijavalintojen tekeminen valintakokeella minimoi hakijan lukiomenestyksen vaikutuksen ja antaa hakijalle mahdollisuuden hakea tarvittaessa useaan kertaan tavoittelemaansa koulutukseen. Valintakokeen uusiminen on huomattavasti helpompi prosessi hakijalle kuin ylioppilastutkinnon arvosanojen korottaminen.

Helsingissä tehdystä kaksivaiheisen valintakokeen kokeilusta saatavaa dataa tulisi käyttää hyödyksi ja tarkastella mallin käyttämisen mahdollisuuksia valtakunnallisessa valintayhteistyössä. Pääsykokeen tulisi pääasiallisesti kuitenkin mitata opitun tiedon soveltamista ja vastata oikeustieteen opinnoissa käytettäviä arviointimetodeja, jotta pystytään selvittämään hakijan mahdollisuuksia pärjätä oikeustieteen opiskelijana. Valintakoe ei voi tosiasiallisesti koostua ainoastaan monivalintakysymyksistä.


Valtakunnallinen yhteisvalinta

Toivomme, että vuosia sitten käytössä olleen yhteisvalinnan ongelmia ja etuja kartoitetaan aiemmin kohdattujen vastoinkäymisten välttämiseksi. Valtakunnalliseen yhteisvalintaan siirtyminen on joka tapauksessa toteutettava vaiheittain, ensin valintayhteistyöhön ryhtymisellä.

Valtakunnallinen yhteisvalinta mahdollistaisi hakijoiden parhaimmiston valitsemisen opiskelemaan tieteenalaa. Yhteisvalintaan siirtyminen auttaisi myös aikaisemmin opiskelijoiksi valittuja kannustamalla koulutusyksiköitä kiinnittämään entistä enemmän huomiota tarjottavan tutkinnon laatutekijöihin sekä opiskelijoiden hyvinvointiin. Yksiköiden tulee ottaa vastuuta siitä, että oikeustieteellinen koulutus on houkutteleva opiskelupaikkakunnasta riippumatta.

Yhteisvalintaan siirryttäessä hakukohteiden asettamisesta järjestykseen tulisi hakijalle antaa ensisijaisuuspisteitä. Ensimmäisestä hakukohteesta tulisi antaa muutama ensisijaisuuspiste. Katsomme, että pistelisäyksen määrä tulisi määritellä sellaiseksi, että sillä saa todellisen edun valittuun hakukohteeseen. Jotta valtakunnallinen yhteisvalinta toteuttaisi tavoitteitaan, tulisi ylioppilaskirjoituksista saatavat lähtöpisteet määritellä yhdenmukaisesti koulutusyksiköiden välillä. Tällä lisätään myös hakuprosessin läpinäkyvyyttä ja annetaan hakijalla tosiasialliset mahdollisuudet vertailla hakukohteita ja valita niistä itselleen parhaiten sopiva. Koemme kokonaisuudessaan ongelmalliseksi sen, että koulutusyksiköt kilpailisivat opiskelijoista tarjoamalla toisistaan poikkeavia lähtöpisteitä.

 

Mikko Saarinen                                                                                Karin Cederlöf
Hallituksen puheenjohtaja                                                                 Ordförande
Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Artikla ry                             Juristklubben Codex r.f.

Tiina Räsänen                                                                               Sanna Luoma
Hallituksen puheenjohtaja                                                              Hallituksen puheenjohtaja/Ordförande
Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys                                               Judica ry Justus ry/r.f.

Ville Laakso                                                                                   Katariina Järvi
Hallituksen puheenjohtaja                                                                Hallituksen puheenjohtaja
Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry                                  Pykälä ry

Siiri Salmela
Ordförande
Ämnesföreningen Stadga r.f.

Kommentoi