Olet täällä: Etusivu / / Vaihtoon Isoon-Britanniaan – mutta minne?

Vaihtoon Isoon-Britanniaan – mutta minne?

8.1.2018 10:05: Kirjoittanut Hallitus / 0 kommenttia

Panu Minkkinen

Toimin vuosina 2004-2011 oikeustieteen professorina Leicesterissä Keski-Englannissa,
mikä on varmaan käynyt ilmi myös luennoilla. Siksi monet ovat pyytäneet minulta
vinkkejä vaihtoon lähtemisestä Isoon-Britanniaan. Tässä on koostetusti muutama
yleinen neuvo.

Tee tutkimustyösi ennen kohdeyliopiston valintaa huolella. Vaihtokokemuksesi
onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät. Erilaiset ranking -listat, joita britit rakastavat,
ovat hyvä lähtökohta tutkimustyöllesi. Tutkimusta ei välttämättä kannata tehdä yhden
listan varassa, vaan onnistunut valinta voi edellyttää ristiintaulukointia useammasta
lähteestä.

Varmista, että yliopistossa tehtävä oikeustieteellinen tutkimus on korkealaatuista. Tämä
takaa sen, että opettajat osaavat oikeasti asiansa. Esimerkiksi Times Higher Educationin
World University Rankings antaa hyvän ja vuosittain päivitetyn katsauksen
oikeustieteellisten tiedekuntien tutkimuksellisista ansioista. Toinen hyvä ja
helppokäyttöinen lähde on kansallinen tutkimuksen arviointi Research Excellence
Framework (REF), joka tehtiin viimeksi 2014. REF:istä saadaan myös data, jonka
varassa monet muut listat tehdään. Kaikki tiedekuntamme yhteistyöyliopistot ovat
tutkimuksellisesti paremmasta päästä. On hyvä pitää mielessä, että Isossa-Britanniassa
on paljon oikeustieteellisiä yksiköitä, joten esimerkiksi kahdenkymmenen parhaan
joukkoon mahtuu monta erinomaista vaihtoehtoa.

Voit tutkia myös opetuksen tasoa yleisellä tasolla. The Guardian -lehden rankkaukset
eivät mittaa tutkimusta lainkaan vaan ainoastaan opetuksen laatua. Opiskelupaikan
valintaa pohtivat brittiopiskelijat pitävät usein juuri tätä ranking -listaa kaikkein
tärkeimpänä. Heille lukukausimaksujen vastineena keskeistä on tunnustetusti laadukas
koulutus ja työllistyminen valmistumisen jälkeen. Siitä huolimatta panet varmaan
merkille, että usein samat yliopistot pärjäävät hyvin sekä tutkimus- että opetuslistalla.

Vaihtovuosi on kuitenkin myös kokemuksellinen vaihe elämässäsi, ja siksi tutkimuksen
tai opetuksen laatu ei yksin ratkaise. ”Opiskelijakokemusta” (”the student experience”)
mitataan nykyään useammankin tutkimuksen avulla. Korkeakouluviranomaisten
kokoama virallinen National Student Survey (NSS) on näistä vaikutusvaltaisin. NSS:n
kyselytutkimus kattaa sekä opetuksen sisällön että opettajilta saadun palautteen laadun.
Vuosittaisista voittajista ja häviäjistä raportoidaan laajasti, mukaan lukien itse yliopistot,
jotka pyrkivät lukemaan huonojakin tuloksia edukseen.

Jos luet näitä kolmea ranking-listausta rinnakkain, huomaat, että esimerkiksi
tutkimuksellisesti (14. sija) ja opetuksellisesti (12. sija) ansioitunut Edinburgh ei
opiskelijakokemuksen näkökulmasta (145. sija) olekaan paras vaihtoehto. Voi olla, että
yksi opiskelijakokemukseen vaikuttava tekijä on elämisen hinta, joka vaihtelee suuresti
kaupungista toiseen. Suomalaisen opiskelijan budjetilla ei välttämättä saa sitä paljon
kaivattua elämisen laatua Lontoossa, Edinburghissa tai edes Manchesterissä.

Siksi voikin olla viisaampaa valita yliopisto, joka pärjää hyvin mitä
opiskelijakokemukseen ja ”asiakastyytyväisyyteen” tulee mutta joka on ehkä hieman
alempana tutkimus- ja/tai opetuslistoilla. Tästä näkökulmasta katsottuna hyviä
vaihtoehtoja saattavatkin olla Walesin Aberystwyth, pieni kylpyläkaupunki
Irlanninmeren rannalla, jonka piskuinen asukasluku kasvaa lukukausien aikana lähes
kaksinkertaiseksi. Tai Pohjois-Englannissa sijaitseva puolen miljoonan asukkaan
Sheffield, joka on opiskelijaystävällisyydestään tunnettu aito ”punatiilinen”
teollisuuskaupunki lähellä kauneinta maaseutua. Tai sitten tasaisen varmasti kaikessa
pärjäävät Warwick Coventryssa tai Glasgow Skotlannissa.

Yhden asian suhteen olisin varovainen. Vuonna 1992 joukko brittiläisiä ”polyteknisiä”
korkeakouluja muutettiin lakiteitse yliopistoiksi. Tarkoitus oli, että vastaisuudessa nämä
opetuspainotteiset ammattikorkeakoulut olisivat täysimittaisia tutkimusyliopistoja.
Yksikään ”uusi yliopisto” ei kuitenkaan ole pystynyt lunastamaan niille asetettuja
lupauksia. Helsingin oikeustieteellisen ainoa yhteistyökumppani, joka kuuluu näihin
”uusiin yliopistoihin”, on Middlesex luoteisessa Lontoossa. Se ei pärjää erityisen hyvin
millään listalla. Mutta toisaalta se sijaitsee vain lähiöjunamatkan päässä pääkaupungista.
Kysymys on pitkälti siitä, mikä sinulle on vaihdossa tärkeää.

Olen sijoittanut Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan yhteistyökumppanit Isossa-
Britanniassa alla olevaan kaavaan siten, että 1. sija kullakin ranking-listalla toisi 100
pistettä ja huonoin sijoitus yhden. Teoreettinen maksimi on siten 300 pistettä. Värit
kertovat mistä listasta on kyse: sininen kuvaa tutkimusansioita REF 2014 arvioinnissa,
oranssi opetuksen laatua The Guardian-lehden listoilla 2017, ja harmaa
opiskelijakokemusta NSS 2016 listoilta. NSS-arvio koskee koko yliopistoa, kaksi muuta
nimenomaisesti oikeustieteellisiä yksiköitä.

Hakuaika Erasmus -vaihtoon lukuvuodeksi 2018-2019 aukeaa 1.2.2018.

Mobility Portalin mukaan Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan

yhteistyökumppanit lukuvuonna 2017-2018.

 

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professori.

Kommentoi