VASTINE: Gradujen arvosanakäytäntö seurannassa

 

Inter Vivoksen numerossa 2/2017 julkaistiin Jose Saranpään ansiokas artikkeli ”Suuri arvosananmetsästys II”, jossa tarkasteltiin tutkielmien arvosanojen jakautumista oppiaineittain. Artikkeli paljastaa, että ylivoimaisesti käytetyimmät tutkielmien arvosanat tiedekunnassamme ovat magna ja eximia. Samoin paljastuu, että arvosanakäytännössä on tiettyä oppiainekohtaista vaihtelua.

Tutkielmien arvosanojen jakautuminen ja sitä koskeva käytäntö on herättänyt keskustelua myös tiedekunnassa. Tiedekunnan tiedekuntaneuvosto keskusteli kokouksessaan 7.2.2017 tutkielmien arvostelukäytännöistä ja hyväksyi ponnen, jonka mukaan OTM-koulutusohjelman johtoryhmän on seurattava maisteriohjelmien arvostelukäytäntöä. Ajatuksena on, että arvostelukäytäntöä on seurattava sekä tiedekunnan sisällä että suhteessa muihin maisteriohjelmiin. Tämä seurantatyö on OTM-koulutusohjelman johtoryhmässä jo aloitettu. Vertailutietoa on pyydetty myös muista oikeustieteellisistä tiedekunnista.

Opiskelijan näkökulmasta maisteritutkielman arvosanalla on keskeinen merkitys. Merkitys tullee jatkossa vielä kasvamaan, kun tutkielman arvosanaan kiinnitetään huomiota muun muassa käräjänotaarien valintamenettelyssä. Tämän vuoksi arvostelukäytännön tulisi perustua ennakoitaviin arvostelukriteereihin, joita tulisi noudattaa yhdenvertaisesti.

Inter Vivoksen artikkelissa toteutettu tilastointi osoittaa, että parhaimpien arvosanojen prosentuaalinen osuus vaihtelee jossain määrin oppiaineittain. Tämä ei suoraan kerro siitä, että oppiaineissa noudatetut arvostelukäytännöt olisivat toisistaan eroavia. Asiaan vaikuttaa luonnollisesti myös muun muassa kirjoitettujen tutkielmien laatu. Toisaalta ei välttämättä ole erityisen todennäköistä, että tietyn oppiaineen projektiin hakeutuvat vuodesta toiseen olisivat heikkotasoisempia tutkielmia kirjoittavia kuin muiden oppiaineiden projektiin hakeutuvat. Tilastoinnin lopputulema kertoo näin vähintään siitä, että seurantatyötä tarvitaan. Seurantatyön puitteissa tulisi tunnistaa mahdolliset yhdenvertaisuuden kannalta ongelmalliset poikkeamat ja tarvittaessa puuttua niihin.

Osana niin sanottua Iso Pyörä -koulutusohjelmauudistusta koko yliopiston tasolla tultaneen vielä kesäkuussa linjaamaan, että tutkielmat arvostellaan jatkossa asteikolla 0–5. Perinteisestä asteikosta improbatur–laudatur tullaan siis luopumaan. Ottamatta tässä yhteydessä kantaa muutoksen tarkoituksenmukaisuuteen se tulee kuitenkin tarjoamaan mahdollisuuden tutkielmien arvosteluperusteiden uudelleentarkasteluun. Kun lähdetään uudelta pohjalta liikkeelle, voi olla helpompi rakentaa mahdollisimman hyvin yhdenvertaisuutta ja läpinäkyvyyttä toteuttavat arvosteluperusteet.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan edun mukaista on, että tutkielmien arvostelussa päästään opiskelijoiden yhdenvertaiseen kohteluun ja että arvosteluperusteet ovat läpinäkyvät ja mahdollisimman ennakoitavissa olevat. Tämän eteen tullaan tekemään tiedekunnassa töitä.

 

Sakari Melander

OTM-koulutusohjelman johtaja, rikosoikeuden apulaisprofessori

Katso myös:

Suuri arvosanametsästys II

VASTINE: OTM-tutkielmien arvosanoista  

Kategoriat: Yleinen Avainsanat: , ,