Gradun aihetta valitsemassa

Teksti, kuvat & kaaviot: Jose Saranpää

Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden viimeisen vuoden ponnisteluna on 60 opintopistettä kantavat syventävät opinnot, joista 40 opintopistettä koostuu OTM-tutkielmasta. Gradunakin tunnettu 60-80 sivuinen dokumentti on jo pistemääränsä perusteella merkittävä ja kykenevä aiheuttamaan stressiä halki tiedekuntarajojen (ks. HS Mielipide 27.8.2016: Puolisoni on tehnyt gradua jo seitsemän vuotta – vitkuttelu koettelee perheemme taloutta). Oman mausteensa soppaan tuo gradun asema opiskelijan laajimpana ja viimeisenä työnä ennen siirtymistä työelämään. Siksi opiskelijoiden keskuudessa sen merkitys saattaa saada varsin laajatkin mittasuhteet jos ajatellaan oikeanlaisen gradun olevan edellytyksenä tiettyihin ammatteihin.

Tämän innoittamana päädyin laatimaan kyselyn, jolla pyrin selvittämään tutkielmansa jo suorittaneiden juristien mietteitä ovatko opiskelijoiden pelot aiheellisia. Periaatteessa OTM on niin sanottu virkatutkinto, eikä sillä pitäisi olla merkitystä mistä opiskelija lopputyönsä kirjoittaa. Useammat oikeudelliset alat edellyttävät kuitenkin laajempaa pohjatietoa tietystä aihekokonaisuudesta, minkä vuoksi valmis perehtyminen alaan voi osoittautua työnantajan kannalta suotuisaksi. Näin ollen kysely samalla rajautui gradun aiheen ja oikeudenalan ympärille. Tarkoituksena oli siten tarkastella miten vanhemmat juristit kokevat tutkielman ensinnäkin vaikuttaneen heidän omaan uraansa ja toisaalta vastavalmistuvaan juristiin yleensä.

Kyselyn laatiminen ja otanta

Kysely koostui seuraavasta viidestä kysymyksestä.

Miltä oikeudenalalta kirjoitit OTM-tutkielmasi? Mitä aihetta se käsitteli?

Mikä on tämänhetkinen työtehtäväsi (esim. asianajaja tai yrityslakimies)?

Onko OTM-tutkielmasi aiheesta ollut mielestäsi apua työssäsi?

Oliko OTM-tutkielman aiheella mielestäsi merkitystä hakiessasi valmistumisen jälkeen töitä?

Vaikuttaako mielestäsi OTM-tutkielman aihevalinta nuoren lakimiehen työllistymiseen ja työtehtäviin?

Ensimmäiset kaksi kysymystä ovat lyhyesti vastattavia kun taas kysymykset kolme ja neljä olivat monivalintoja, joihin saattoi vastata joko kolmella valmiiksi annetulla vastauksella (kyllä, jonkin verran, ei) tai omin sanoin vapaakentässä. Viides kysymys oli luotu selkeästi avoimempaan pohdintaan, mutta vastaaja saattoi vastata siihen myös lyhyesti parilla sanalla.

Osaksi tämän joustavuuden takia allekirjoittanut katsoi myös testin otannan olevan mielellään laajemmassa kontrollissa. Näin ollen kysely päädyttiin lähettämään ainoastaan muutamiin suurempiin Helsingissä toimiviin asianajotoimistoihin sekä pääkaupunkiseudun alueen käräjäoikeuksiin, syyttäjälaitoksiin ja Helsingin hallinto-oikeuteen. Kysely toimitettiin myös tiedekunnalle, Oikeusministeriöön sekä Verohallinnolle, joista ainoastaan Verohallinnolta saapui pari vastausta. Kyselyyn mukaan otetut asianajotoimistot olivat pääasiassa liikejuridiikkaan erikoistuneita toimistoja, joista suuri osa löytyy myös Inter Vivoksen mainoksista. Rajaukset edellämainittuihin alueellisiin ja toimistojen välisiin rajauksiin tapahtuivat kuitenkin lopulta allekirjoittaneen toimesta melko mielivaltaisesti.

Artikkelin käsitteiden suhteen nostettakoon myös esille, että tässä yhteydessä kaikista oikeudellisista asiantuntijoista käytetään yhteisnimitystä juristi kun taas nimikkeellä lakimies on viitattu yksityisellä sektorilla työskenteleviin valmistuneisiin juristeihin, jotka eivät ole asianajajia. Nimikkeiden merkitykset on annettu ainoastaan tässä yhteydessä erottamaan tutkimuksen eri henkilöryhmiä.

Kyselyyn tuli yhteensä 67 vastausta tuomioistuimien henkilöstöiltä, syyttäjiltä, Verohallinnolta sekä asianajotoimistoilta. Julkiselta puolelta kyselyyn vastasi yhteensä 19 syyttäjää sekä 6 tuomaria, 2 käräjänotaaria sekä 2 Verohallinnon tarkastajaa. Yksityistä puolta edustaneesta 40 vastanneeesta 13 mainitsi olevansa asianajajia. Loput 27 vastannutta ilmoitti pääsääntöisesti olevansa joko lakimies tai associate. Ohessa vastaajat on karkeasti jaettu viiteen ryhmään ammattijakaumansa mukaan. Huomioitavaa on, että monet nimikkeet, kuten laamanni, ylitarkastaja tai councel, on raa’asti sisäistetty vastaaviin ryhmiin.

Tutkinnot ammattien takana

Tämän artikkelin yhtenä suurimpana kiinnostuksen kohteena oli tarkastella miten eri ammattikuntien välillä gradu-tutkielmat vaihtelevat. Opiskelijoiden mielikuvissa saattaa vahvasti vaikuttaa siltä, että kaikki syyttäjät ovat kirjoittaneet tutkielmansa rikosoikeudesta, tuomarit prosessioikeudesta ja asianajajat sekä lakimiehet omalta spesifiltä erikoisaloiltaan.

Tehdyn kyselyn pohjalta tällä mielikuvalla on myös perusteensa, sillä valtaosa vastaajista edusti kaavamaisesti nykyammattiaan: Valtaosa syyttäjien vastauksista puhui rikosoikeuden tutkielman puolesta ja tuomarien taustalla oli usein prosessioikeus. Asianajajien ja lakimiesten vastauksiset taas heijastelevat paljon näiden erityisalaa, sikäli kun tämä erikoisala on ilmoitettu ammatin yhteydessä: Esimerkiksi litigaatio-ryhmässä työskennelleet lakimiehet ja asianajajat ovat kirjoittaneet lähtökohtaisesti aineensa prosessioikeuden saralta, vero-oikeuteen erikoistuneet juristit taas finanssioikeudesta.

Näiden tuloksien perusteella lienee kuitenkin turha tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ryhmistä löytyy myös selkeitä poikkeuksia ja vastauksien joukosta löytyi myös tutkielmansa esimerkiksi kansainvälisestä oikeudesta tai oikeushistoriasta laatineita juristeja työskentelemässä edellä esitetyissä tehtävissä.

Perusteltua lieneekin tarkastella asiaa kokonaisuutena ja kysyä heiluttaako koira häntää vai häntä koiraa? Toisin sanoen tuleva työpaikka määriytyisi nuoren juristin oman kiinnostuksen perusteella sen sijaan, että tietyn alan tutkielma helpottaisi pääsyä tiettyyn tehtävään. Esimerkiksi syyttäjinä työskentelevät lienevät päätyneet valitsemalleen uralle omasta kiinnostuksestaan rikosoikeuteen sen sijaan, että olisivat ryhtyneet vaikkapa M&A lakimieheksi asianajotoimistossa. Kiinnostuksen vuoksi he ovat luonnollisesti myös valikoituneet rikosoikeuden projektiin jo opiskeluaikana:

Olen aina ollut kiinnostunut rikosoikeudesta ja jo opiskeluaikana tiesin haluavani syyttäjäksi. Mielenkiinto oikeudenalaa kohtaan oli siis ratkaiseva tekijä.

Tutkielman aiheen merkitys työssä ja työhön hakiessa

Kyselyn monivalintatehtävän perusteella noin kolmannes (30,4 %) katsoo, ettei OTM-tutkielmalla ole ollut merkittävää apua heidän työssään. Reilu kaksi kolmannesta vastaajista katsoo, että heidän gradun aiheesta on ollut ainakin jonkin verran hyötyä heille työelämässä.

Vastaajien ilmoittamien ammattien perusteella voitanee myös arvioida syyttäjien suhtautuvan asianajajia ja lakimiehiä kriittisemmin heidän tutkielman vaikutuksella nykyiseen työelämään. 19 syyttäjästä 8 katsoi, ettei tutkielman aiheesta ei ole ollut apua heidän työssään, kun taas yksityisen puolen juristeista 10 juristia 40:stä vastanneesta ilmoitti, ettei heidän gradu-aiheestaan ole ollut heille apua työssään. Tuomareiden vastaukset sen sijaan jakautuivat melko tasaisesti kolmen vaihtoehdon (on merkitystä, jonkin verran merkitystä, ei merkitystä) välillä. Verohallinnon tarkastajien vastaukset molemmat arvioivat heidän työssään olleen jonkin verran apua tutkielman aiheesta.

Melko samankaltaisiin tuloksiin vastaajat päätyvät myös aihevalinnan vaikutuksesta heidän työnsaantiinsa pian valmistumisen jälkeen. Noin kolmannes (31,9 %) katsoi jälleen, ettei aihevalinnalla ollut juurikaan merkitystä heidän valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan. Tämän kysymyksen osalta jokunen vastaaja päätyi myös avoimeen kysymykseen, jossa he tarkemmin erittelivät tutkielmansa aiheen ja valmistumisen jälkeisen työpaikan korrelaatiota. Esimerkiksi eräs vastaaja totesi aiheen herättäneen kiinnostusta keskustelun avauksena, toinen taas mainitsi työpaikan olevan sinetöity jo ennen gradun valmistumista. Ammattiryhmien suhteen jakauma muistuttaa jälleen varsin paljon edellisen kysymyksien suhdetta. Merkittävin ero lienee kuitenkin yksityisten juristien kohdalla: Vain 8/40 vastaajasta on jämäkästi arvioinut heidän tutkielmallaan olleen merkitystä valmistumisen jälkeen, kun vastaavasti 15 vastaajista ilmoitti tutkielmansa aiheesta olleen apua työssään.

Juristien mietteitä tutkinnon vaikutuksesta

Viidennen kysymyksen asetelmat olivat siinä mielessä otollisimpia avoimille keskusteluille, että sen kohteena oli hypoteettinen vastavalmistunut lakimies. Tämä tarjosi mahdollisuuden avoimeen vastaukseen ja pohdintaan juristin työelämän ensimetreistä. Allekirjoittanut katsoi myös hyväksi sen seikan, etteivät vastaajat, mahdollisista esimiesasemista huolimattakaan, asettuneet kysymyksessä työnantajan rooliin. Vastaukset pääasiassa siis säilyivät niin sanotusti ruohonjuuritasolla eikä “Meidän alallamme/toimistossamme on tyypillisesti…” esiintynyt yhdessäkään vastauksessa. Tämäntyyppiset vastaukset lienevät huomattavasti perustellumpia työnantajien omassa rekrytointimarkkinoinnissa.

Vastanneiden näkemykset tutkielman aihevalinnasta jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä ,katsoi, ettei tutkinnon aiheella ole juurikaan merkitystä tulevan työpaikan suhteen. Tämä ryhmä vaikutti painottuvat hieman ehkä enemmän julkisen puolen juristien puoleen.

“Ei. Itse tosiaan pohdin gradussani (etenkin konsernin sisäisten) vakuuksien kohtaloa konserniyhtiöiden konkurssissa, mutta olen valmistumisestani lähtien tehnyt työkseni teknologiaoikeutta. En ole edes nähnyt vakuussopimuksia käytännössä.”

“Ei. Varmasti tietyt graduaiheet kiinnostavat tiettyjä yhtiöitä tai asianajotoimistoja, jolloin ovet saattavat aueta jo graduntekovaiheessa tai pian sen jälkeen. Oikeasti graduaiheella ei kuitenkaan ole merkitystä.” “Olen itse työskennellyt niin tuomioistuimen, työmarkkinajärjestön kuin asianajotoimiston palveluksessa ja missään ei ole kyselty graduaiheesta mitään kuin korkeintaan yleisen mielenkiinnon tähden. Myöskään työoikeudesta en ole tehnyt kuin pakollisen aineopintotentin ja silti olen päätynyt työoikeusjuristiksi.”

“Ei vaikuta”

Toinen ryhmä vuorostaan katsoi, että tutkinnon merkitys on työelämään tuo olennaisesti esille sekä hakijan kiinnostuksen kyseistä oikeudenalaa kohtaan että hakijan pohjatiedot oikeudenalasta, kuten EU- tai finanssioikeudessa. Tämä ryhmä koostui erityisesti lakimiehistä ja asianajajista, jotka työskentelivät tämänkaltaisisten tehtävien parissa. Toisaalta myös osa syyttäjistä ja tuomareista totesi auskultointiin hakemisen olevan helpompaa, mikäli on tehnyt tutkielmansa rikos- tai prosessioikeudesta.

“Kyllä. Nykyään se osoittaa paljon tietyn oikeudenalan kiinnostuksesta, jota rekrytoinnissa painotetaan. Isoon asianajotoimistoon on vaikea päästä, mikäli gradu ei käsittele konkretiaa ja liikejuridiikkaa (vrt. valtiosääntöoikeus tms.)”

“Projektin (tai millä nimellä sitä nykyään kutsutaankaan) aine voi vaikuttaa hyvinkin paljon rekrytoinnissa. Esim. rikosoikeuden projekti voi avata ovia harjoittelupaikkoihin mm. syyttäjälaitoksessa. Ja harjoittelun jälkeen on helpompi saada syyttäjän sijaisuuksia jopa suoraan valmistumisen jälkeen. Muutaman vuoden syyttäjäkokemuksella taas alkavat auskultointipaikat aueta, jonka jälkeen syyttäjän sijaisuudet ja pikku hiljaa virka alkavat häämöttää. Mutta tietenkin vain, jos olet hoitanut työsi koko ajan hyvin ja tehokkaasti.
Myös kiinnostava tutkielman aihe voi auttaa saamaan työhaastattelussa mielenkiintoisia keskusteluja aikaan ja näin jättämään hakijan paremmin rekrytoijan mieleen.”

“Kyllä. Olen tällä hetkellä tietosuojaan ja it-oikeuteen erikoistunut lakimies. Kirjoitin ON-tutkielmani IT-oikeudesta ja graduni tietosuojasta. Kirjoitukset olivat välittömästi yhteydessä siihen, että minulle tarjottiin nykyisestä työpaikastani paikkaa. Kirjoitukset ovat myös luoneet hyvän pohjaosaamisen alalle, mikä on auttanut myös käytännön töissä.”

Kolmas vastanneiden ryhmä asettuu vastaavasti näiden väliin. Tämän ryhmän vastanneilla useimmat katsovat, että tutkinto vaikuttaa henkilöiden valintaan positiivisesti. Usein kuitenkin tutkinnon arvosanaa pidettiin käsiteltävää aihetta merkittävämpänä.

“Työllistymisessä ratkaisee eniten kokonaisuus. Mikäli OTM-tutkielman aihepiiristä on apua suunnitelluissa työtehtävissä, voi siitä saada hieman lisäpontta esimerkiksi valintaprosessissa. Esimerkiksi kahden tasavahvan hakijan tilanteessa voi se, joka on tehnyt työtehtäviin liittyvän tutkielman tulla valituksi. Tietyn työtehtäviin liittyvän aihepiirin tuntemus voi myös helpottaa omaa työssä suoriutumista.”

“Parhaassa tapauksessa voi vaikuttaa paljonkin ja auttaa oikean työn löytymisessä kuten itselläni, mutta ei välttämättä myöskään toisaalta estä jos muutoin laajaa kokemusta ja osaamista ym. siitä mihin hakeutuu valmistumisen jälkeen. Eli OTM-tutkielman aihe tuskin vaikuttaa missään vaiheessa negatiivisesti, mutta voi parhaassa tapauksessa osoittaa erityistä kiinnostuneisuutta kyseistä tehtävää kohtaan ja auttaa siten erottumaan muista hakijoista.”

“Ei ratkaisevaa, mutta on osa omaa henkilöbrändäystä ja on parhaimmillaan kun tukee kaikkea muuta tekemistä. Hyvän aiheen valinta kertoo jotain henkilöstä, mutta myös panostus ja suoriutuminen itse gradun kirjoittamisessa. Itse katson rekrytoinneissa erityisesti graduarvosanaa. Jos henkilö hutiloi gradunsa, kysymys kuuluu, miten hän suhtautuu muihin vaativiin työtehtäviinsä? On toki mahdollista että tälle löytyy hyvä selitys, mutta tätä vastaan asiaa on hyvä arvioida.”

“Ei välttämättä, en usko, että se monissakaan paikoissa on tärkein rekrytointivaltti, mutta toki aiheellaan voi näyttää esimerkiksi vankan kiinnostuksen jotakin oikeudenalaa kohtaan.”

“Ei välttämättä. Olennaista on kai se, mistä oikeudenalasta on kiinnostunut. Tällöin suorittaa paljon opintoja tuolta alalta ja myös hakeutuu töihin sellaisiin tehtäviin.”

“Kyllä sillä uskoakseni jonkinlaista merkitystä voi olla, koska paperilla erot vastavalmistuneiden työnhakijoiden välillä ovat usein pienet. Tällöin pienikin erottautumiskeino voi olla ratkaiseva. Toisaalta OTM-tutkielman aihevalinta ei varmasti sulje keneltäkään ovia.”

“Käsitykseni mukaan tutkielman merkitys riippuu siitä kokonaisuudesta, jolla vastavalmistunut lakimies hakee töitä. Mitä enemmän muita meriittejä ja muista hakijoista erottavia tekijöitä, esimerkiksi opintojen aikaista työkokemusta tähän kokonaisuuteen kuuluu, sitä vähemmän merkitystä tutkielmalla on. Myös työnantajan profiili luonnollisesti vaikuttaa siihen, millaisen merkityksen tutkielma saa.”

Johtopäätökset

Allekirjoittaneen hieman mielivaltaisesta otannasta huolimatta kyselyn vastauksista voitanee hahmottaa jonkinlaista säännönmukaisuutta tutkielman merkityksestä. On syytä nostaa ainakin kaksi kyselyn pohjalta merkillepantavaa havaintoa.

Ensinnäkin vastausten perusteella selkeä pääsääntö vaikutti olevan, että OTM-tutkielman aihe kulki linjassa vastaajan nykyisen ammatin kanssa: Tuomareilla oli usein taustalla prosessioikeuden, syyttäjillä rikosoikeuden ja verohallinnon tarkastajilla finanssioikeuden sekä yksityisen sektorin juristeilla oman tiiminsä tutkielma-aiheita. Viidennen kysymyksen avoimissa vastauksissa tutkielman aihe olikin lähtökohtaisesti nostettu esimerkiksi omasta kiinnostuksesta alaan. Kyselyssä vastaajista paljastui, että nämä olivat jo usein valmiiksi kiinnostuneita omasta oikeudenalastaan, jolloin yleinen kiinnostus alaa kohtaan johti tiettyyn projektiin valikoitumiseen ja tästä edelleen ensimmäiseen työpaikkaan. Esimerkiksi syyttäjien parissa kiinnostus rikosoikeuteen on ollut merkittävää jo opiskeluvuosilta. Samanlainen kiinnostuminen heijastuu kaikilla aloilla ja gradun aihekin voi lopulta olla syvempi katsaus kiinnostavaksi osoittautuneeseen seminaari- tai notaarityöhön. Johtuuko kiinnostus sitten kiinnostuksesta oikeudenalaan vai siitä seuraavaan ammattiin vertautunee kuitenkin lopulta vanhaan “muna vai kana”-arvoitukseen.

Toiseksi vastauksista voidaan nostaa esille ajatus, ettei gradun aihevalinnalla per se ole kuitenkaan kovin suurta merkitystä. Poikkeuksen vaikuttaa muodostavan erityiset oikeudenalat, joihin lukeutuu muun muassa kilpailuoikeus, finanssioikeus sekä IT-oikeus. Muutoin aihevalinta lähinnä tarjonnee työnantajalle hahmotelman vastavalmistuneen omasta kiinnostuksesta ja halukkuudesta työskennellä kyseisellä alalla. Vastauksista heijastuu kuitenkin se, että hakijan painoarvoa tunnutaan asettavan enemmän muihin tekijöihin kuten aiempaan työkokemukseen tai tutkielman arvosanaan. Puolihuolimattomasti laadittu tutkielma vaikuttaakin katsottavan selkeästi väärä oikeudenalaa merkittävämmäksi puutteeksi hakijan kiinnostuksesta.

Mitä mieltä SINÄ olet?

Vaikuttaako mielestäsi OTM-tutkielman aihevalinta nuoren lakimiehen työllistymiseen ja työtehtäviin?

View Results

Loading ... Loading ...

Voit myös avautua asiasta IV:lle.

 

 

Kategoriat: Yleinen Avainsanat: , , , ,