Mikä mättää? – 3 pointtia jäsenkyselystä

Teksti: Jose Saranpää, Kaaviot: Strategiatyöryhmä (”StrategiaTR_2017”)

Pykälä-infossa julkistettiin kutsu keväällä järjestetyn jäsenkyselyn purkutilaisuuteen. Viestissä oli myös mukana kolmisivuinen kooste jäsenkyselystä.

Itse tilaisuudessa yhdistyksen pitkän aikavälin strategiaa valmisteleva työryhmä esitteli paikalle saapuneille osallistujille – Pykälän hallitus, median edustaja (allekirjoittanut) ja jokunen perusjäsen – jäsenkyselyn tuloksia.

Alustus oli hyvin selkeä ja se herätti pienessäkin ryhmässä kiitettävästi keskustelua ja kiinnostavia huomioita. Tilaisuudessa tulokset esitettiin käytännössä neljän kokonaisuuden kautta, joista kolme viimeisintä voidaan kohdentaa myös Pykälän valiokuntiin (sulkeissa): Yleistä, Tapahtumat (YVK), Opintoasiat (OVK) ja Yhteistyö (UAV ja YSV).

Tässä artikkelissa kiinnostuin kuitenkin keskittymään kolmeen merkittävään seikkaan, jotka nousivat esille niin alustuksessa kuin keskustelussa. Nämä seikat ovat seuraavat:

  1. Ilmapiiri Pykälän tapahtumissa

  2. Alkoholin rooli

  3. Toiveita tapahtumatarjonnassa

Strategiatyöryhmää on myös pyydetty kertomaan myöhemmin seuraavassa numerossa tuloksista ja työryhmän jatkotehtävistä.

Otannasta

Jäsenkysely toteutettiin viime huhtikuussa ja vastauksia saapui yhteensä 203 kappaletta. Määrä on monessa suhteessa varsin pieni. Määrä vastaa tavallista pienempää vuosikurssia. Vastauksissa jokseenkin yllättävää on, että vastaajista reilu viidennes (22 %) on 4+-vuosikurssilaisia.

Reilu kolmannes (37,40%) vastaajista ilmoitti kyselyssä, ettei ole tai ole ollut Pykälässä aktiivinen.

StrategiaTR_2017

Ongelmana ilmapiiri – phuksisyksynä muottiin?

Jäsenkyselyssä puhuttiin paljon yhdenvertaisesta kohtelusta ja omana itsenään olemisesta. Kiinnostavaa oli, että kyselyn perusteella yhdenvertaisen kohtelun ja omana itsenään esiintymisen välillä on yli 10 %-yksilön ero.

StrategiaTR_2017

Varsin merkittävään eroon vaikuttaa avointen vastausten perusteella erityisesti se, että itse yhdistys ja yhdistyksen tapahtumien ilmapiiri erotellaan kahdeksi eri kokonaisuudeksi. Toisin sanoen Pykälän mielletään kohtelevan jäsenistöään yhdenvertaisesti sukupuoleen, seksuaalisuuteen tai puoluekantaan riippumatta. Toisaalta taas avoimissa vastauksissa katsotaan, että Pykälän ilmapiiri mahdollistaa epäyhdenvertaisen kohtelun.

 

Yhdistyksen nähdään siis olevan muodollisesti neutraali, mutta tietyn muotin ulkopuolella oleminen uhkaa ryhmäpaineen seurauksena johtaa leimaantumiseen. Näin ollen myös tästä muotista poikkeamista, kuten homoseksuaalisuuden tai ei-kokoomuslaisen puoluekannan, esille tuomista vältetään.

StrategiaTR_2017

Niin jäsenkyselyissä kuin tilaisuudessa nousi tietenkin esille myös se kuuluisa olohuoneen virtahepo: Jos uskoo anonyymejä some-kanavia, Sonniaisten ja Ulottuvuusbileiden sukupuolia korostavan roolin kritisoiminen

on joillekin pykälisti-oletetuille punainen vaate. Avoimissa vastauksissa ihmeteltiin juuri kuinka “ehdoin tahdoin korostetaan sukupuolten välistä eroa” jo phuksisyksystä lähtien. Muutoinkin phuksien ohjaamista tähän muottiin kummeksutaan suuresti. Keskustelussa pohdittiin ovatko tapahtumat muuttuneet vuosi vuodelta räväkämmiksi ja vaikuttaisiko siihen kenties kunkin vuosikurssin nokittamishalu.

Leimaantumisen kannalta kiinnostava tarkastelun kohta on tietenkin myös leiman tarttuminen edelleen leimaa kantavalta henkilöltä hänen virkaansa, valio-/toimikuntaansa tai kerhoonsa. Tämä näkyisi varmaan erityisesti poliittisesti aktiivisten jäsenten kohdalla. Aiheesta ei käyty kuitenkaan juuri kovinkaan merkittävää keskustelua eikä myöhäisherännyt allekirjoittanutkaan huomannut ottaa aihetta ajoissa kunnolla esille.

 

Alkoholin rooli

Tilaisuuden perusteella jäsenkyselyistä saa käsityksen, että alkoholilla on Pykälässä keskeinen rooli. Avoimissa vastauksissa todetaan esimerkiksi, että mukaan on vaikea päästä ”jos ei halua vetää aina kännejä ja olla mukana joka bileissä”. Toisaalta vastausten perusteella on myös ryhmäpainetta leimautua joko ”nipoksi” tai ”bilehirmuksi”.

 

Alkoholintäytteisyyden rooli nostettiiin monessa kohtaa esille lähtökohtaisesti negatiivisessa valossa. Liiallisen viinanjuonnin vuoksi monet ovat katsoneet paremmaksi olla osallistumatta esimerkiksi järjestön toimintaan tai vaikkapa kv-viikoille. Kysyttäessä painostaako Pykälässä toimiminen alkoholin käyttöön äänet menivät

StrategiaTR_2017

melko pitkälti tasan.

Alkoholin kuluttaminen mielletään yleensä aika pitkälti keskeiseksi osaksi opiskelijatoimintaa. Olen aikanaan kuullut todettavan haalareiden antavan hyvin paljon anteeksi päihtymisenä esiintymiselle ja siihen liittyviin sivuilmiöihin (porttikongiin virtsaamisesta lähtien). Kenties aikojen muuttuessa ja nuorten kännäämisen vähentyessä (Ks. Google: “Nuoret juovat vähemmän”) voitanee myös alkoholinkäyttöä kyseenalaistaa. Tämä näkyy myös Pykälässä, eikä kokemuksen perusteella sitseillä tai tapahtumissa juurikaan ihmetellä alkoholittomuusvaihtoehtoa.

 

Tilaisuudessa käytävässä keskustelussa nousi esille esimerkiksi Pykälän Chillaus Clubi, jonka tapahtumat ovat usein olleet helposti mukaansa ottavia eikä alkoholi ole tapahtumissa presumptiona. Vastikään perustettu PCC on ilmeisesti herättänyt varsin paljon kiinnostusta ja kerhon tähän mennessä järjestämät Lautapeli-ilta ja GOT-ilta ovat vetäneet kiinnostuneita hyvin. Myös kerhon syksyn avauskokouksessa oli ollut läsnäolijoita hyvin paikalla.

Toiveita tapahtumatarjonnasta

Jäsenkyselyissä paistoi vastaajien kiinnostus uusiin tapahtumiin. Erityisesti vanhempi kaarti kokee perinteiset vuosittain toistuvat tapahtumat jo yllätyksettömiksi ja lähinnä phukseja kiinnostaviksi. Varsin suuri kiinnostus näyttää löytyvän seminaaritoiminnalle, joka nostettiin esille niin tapahtumat-, opintoasiat- kuin yhteistyö-kokonaisuuksissakin.

 

Vastaajien toiveissa on esillä varsin utilitaristinen taustavire, sillä erityistä kiinnostusta osoitettiin työelämäliitännäisille tapahtumille ja poikkitieteellisille seminaareille. Kiitosta sai erityisesti viimekeväinen seksuaalirikosseminaari psykologian alan opiskelijoiden kanssa. Toisaalta yhteistyötoiveet muiden kuin oikkarijärjestöjen kanssa vaikutti erityisesti riippuvan varsin paljon keneltä sattui asiasta kysymään: Yksi katsoi yhteistyön tiivistämistä Prodekon tai KY:n kaltaisten ainejärjestöjen kanssa, “joista on meille hyötyä oman osaamisen laajentamisen suhteen”. Toinen taas oli toivoi monipuolisemmin eri järjestöjä ja harmitteli Pykälän hengaavan vain “kaltaistensa” kanssa (HELP-järjestöt, KY jne.).

 

Varsin näkyvä piirre jäsenkyselyssä oli myös toive kohdata uusia ihmisiä oman kaveripiirin ulkopuolelta. Ensinnäkin toivottiin tapahtumia, joissa tulee helposti tutustuttua uusiin ihmisiin – erityisesti vaihtareihin*). Toiseksi liittyminen nähtiin mieluisammaksi, jos porukassa kaikki olivat toisilleen enemmän tai vähemmän tuntemattomia (vrt. Phuksiaiset-ryhmä). Avoimissa vastauksissa esimerkiksi kv-viikkojen kiinnostusta vaikutti laskevan pelko pienen ja tiiviin ryhmän ulkopuolelle jäämisestä.

 

Uusien tuttavuuksien kohtaamisen eräänlaisena peilikuvana voitanee kuitenkin pitää kaveripiirien tärkeyttä, joka on esimerkiksi suurin syy tapahtumissa käymiseen (69,5 %). Tässä mielessä keskusteluissa pohdittiin myös jäsenten tosiasiallista sitoutumista olla palaamatta omaan turvalliseen kaveriporukkaan: Esimerkkinä tarjottiin sitsejä, joissa plaseerattujen paikkojen jälkeen jatkoilla kukin kuitenkin palaa jälleen omien kaveriensa joukkoon.

strategiaTR_2017

*) Muutoinkin vaihtarien kanssa tehtävän yhteistyön vähyyttä kummasteltiin.

 

Kategoriat: Yleinen Avainsanat: , , , , , , ,