Lakimiespäivä 2017 – Oikeusvaltio puhututtaa ja muuta mukavaa

Yleisö herää antamaan aplodeita kesken puheen. Oikeusministeri Häkkänen on juuri ilmoittanut esittävänsä pöydällään ollutta tuomioistuinviraston perustamista. Tätä ammattikunta on odottanut pitkään ja hartaasti.

Perjantai-aamuna 6.10.2017 Finlandiatalolla oli vilkasta, kun sisään kerääntyi jälleen vaikuttava määrä lakimieskunnan edustajia. Narikoilla kävi valtava kuhina. Jälkikäteisarvioiden perusteella päivä oli koonnut yhteensä n. 1300 lakimiestä.

Teksti ja kuvat: Jose Saranpää

Oikeusvaltio lakimiesten puheen aiheena

Lakimiespäivä oli todella mielenkiintoinen ja keräsi kiinnostavia puheenvuoroja ja herätti uusia ajatuksia ammattikunnan menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Puheenvuoroja kuultiin myös kyberturvallisuudesta, henkilöbrändäyksestä – tai sen kritiikistä – sekä johtamisesta.

Päivän avainsana oli kuitenkin Suomi100-teeman mukaisesti oikeusvaltio, joka toistui tasaisin väliajoin puheenvuoroissa ja keskusteluissa. Oikeusvaltio-teema nousi esille ainakin Lakimiesliiton puheenjohtaja Asko Nurmen, oikeusministeri Antti Häkkäsen ja EIT:n tuomari Pauliine Koskelon puheenvuoroissa sekä illan viimeisessä paneelissa. Samalla myös useammassa kohtaa viitattiin aiempaan 13.9. pidettyyn Oikeusvaltioseminaariin.

Päivän ensimmäiset puheenvuorot olivat itseoikeutetusti varattu puheenjohtaja Nurmelle, oikeusministeri Häkkäselle ja KKO:n presidentti Timo Eskolle. Nurmen ja Häkkäsen puheenvuoroissa muistuteltiin Suomen oikeusvaltion todellakin olevan vahva kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla, vaikka sitä ei aina huomattaisikaan. ”Viennit ovat otsikoissa, ei itsestäänselvyydet”, toteaa Nurmi ja referoi Tsehovia isoisästä, joka mielii muuttaa Venäjältä suurruhtinas-Suomeen. Siellä kun yhteiskunta toimii, sijoitustoiminta on turvattu eikä vallanpitäjä heiluta laivaa.

Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko taas käy läpi 1970-luvun muutosta tuomioistuimessa. Eskon puheenvuorossa pohditaan erityisesti miten tietoteknisten hankintojen, kuten valokopiokoneen ja kovaäänisten, hankkiminen kehitti tuomioistuinten toimintaa. Esimerkiksi monistamisen myötä esittelijän muistiota saatettiin jakaa entistä helpommin. Toisaalta kehitystä tapahtui myös mm. käräjätuomarinvirkojen kokonaispalkkauudistuksen ja uusien oikeustalojen (”julkisen vallan sympooli”) myötä.

Eskon esitys on mielenkiintoinen historiallinen vertailukohta aiempaan oikeusministeri Häkkäsen puheenvuoroon, joka vastaavasti nostaa esille tällä hetkellä pinnalla olevia kehityssuuntia. Yllä mainitun tuomioistuinlaitoksen ohella Häkkänen mainitsee muun muassa käräjäoikeuksien määrän vähentämisen ja jäljelle jäävien yksiköiden kasvattamisen, lautamiesjärjestelmän tulevaisuus-selvityksen, PL 10 §:n muutoksen tiedustelutoimintaa koskien sekä rangaistusten lainsäädännön muutostarpeet.

 

Voidaan tietenkin kyseenalaistaa ministerin esittämien kehityshankkeiden tarpeet ja pohtia niiden mahdollisia puutteita. Korostaessaan puheessaan esimerkiksi yhden tuomarin kokoonpanon laajentamista tarkoituksenmukaisuuden nimissä voitanee päätellä, että lautamiesjärjestelmän nykyongelmaan suosituin ratkaisu olisi koko järjestelmän purkaminen tai edelleen näivettäminen. Tämä on varmasti monessa kohtaa perusteltua (ks. vanha Pykälisti-sarjakuva IV 4/17, s. 43) ja lautamiehet lienevät olleen pitkään sekä haaste tuomioistuimen puheenjohtajalle että ongelmallinen tuomioistuimen asiakkaille mm. poliittisuutensa puolesta. Allekirjoittanut kuitenkin toivoo selvityksen tarkastelevan innovatiivisesti useita eri vaihtoehtoja ja huomioivan näitä tasapuolisesti. Järjestelmän lopettaminen uhkaa vaikuttaa liian tarkoitushakuiselta säästöpaineiden ilmapiirissä.   Tällöin ohitetaan ne tavoitteet, joiden varjolla alioikeusuudistuksessa lautamiesjärjestelmä otettiin käyttöön.

Tarkoituksenmukaisuusajattelun kannalta on kiinnostavaa, että illemmalla määräaikainen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen nosti omassa puheenvuorossa esille Ruanda-tapauksen, jossa hän siis toimi syyttäjänä. Resurssikysymykset vaikuttivat nimittäin vahvasti varjostaneen oikeudenkäyntiä ja menettely sai osakseen paljon kritiikkiä siitä, miksi Suomessa on hoidettava Ruandan asiaa. Arvosteluun osallistuivat kansalaisten ohella jopa oikeudenhoidon ammattilaiset ja poliitikot, mitä Toiviainen hämmästeli. Monelle tämänkaltaiset kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat rikosvastuun toteuttamiset vaikuttavatkin jääneen lähinnä juhlapuheiden tasolle.

Oikeusvaltio puhututti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomaria ja entistä KKO:n presidenttiä Pauliine Koskeloa sekä loppuillan paneelia, johon kuuluivat mm. toimittaja Saska Saarikoski ja professori Jukka Kekkonen. Huoli vaikutti kohdistuvan ennen kaikkea EU:n sisällä tapahtuviin oikeusvaltiokehityksen harha-askeliin, kuten Puolan ja Unkarin kehitykseen. Hyvä kysymys tietenkin on, pitäisikö Suomessa olla kuitenkin huolissaan myös omasta pesästään: Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnellin esityksessä kävi ilmi, ettei demokratia juuri kiinnosta nuoria. Paneeli oli tästä selvästi huolissaan ja pohti Nurmen avauspuheenvuoron tapaan onko oikeusvaltio kenties liian itsestäänselvä.

Samalla keskeinen teesi lakimiespäivänä oli, että lakimiehet ottaisivat myös osaa oikeusvaltiosta käytävään keskusteluun. Tästä muistutti muun muassa puheenjohtaja Nurmi ja oikeusministeri Häkkänen. Juristikuntaa on kuitenkin pidetty varsin epäaktiivisena tällä saralla. Allekirjoittaneen tutustuessa IV:n edeltäjä Contraan, tuli esimerkiksi vastaan seuraavanlainen lyhyt artikkeli:

Huvittavaa

Sangen huvittavalta tuntuu se tapa, jolla lakimiehet – ja ennen muita Suomen Lakimiesliitto – pyrkivät aina vierittämään vastuun poliittisille päätöksentekijöille, kun oikeuslaitosta arvostellaan. Onhan totuus kuitenkin se, että koko ammattikunta on päättäväisesti asettunut vastahankaan, jos on vähänkin näyttänyt siltä, että poliitikot aikovat puuttua ”heidän asioihinsa”. Politisointia pelätään kuin myrkkyä, mutta vastuu halutaan vierittää poliitikoille. Erittäin loogista.

Contra on tietenkin artikkelissa linjalleen uskollisesti varsin kärjekäs, mutta kenties siitä löytyy myös kirpaiseva totuuden siemen. Lähinnä reagointiin keskittyvä vaikuttaminen ei yhteiskunnallisessa keskustelussa kerää kovinkaan vakuuttavaa pohjaa argumenteille. Nykypäivänä tästä on julkisuudessa kritisoitu esimerkiksi ammattiyhdistysliikettä.  

Tuomalla esimerkiksi oikeusvaltion ja oikeusjärjestelmän merkitystä esille, sen asemaa ei turhaa väheksyttäisi vaikkapa nuorten keskuudessa. Esimerkiksi Asianajajaliiton Suomi100-kampanja, eli vapaaehtoisten asianajajien järjestämät oikeuskasvatustunnit, ovat osaltaan lisäämässä nuorten ymmärrystä oikeusjärjestelmästä sekä kansalaisen oikeuksista ja rikosvastuusta käytännön esimerkkien kautta. Ymmärryksen myötä oikeusjärjestelmä, demokratia ja oikeusvaltio eivät enää näytäkään itsestäänselvyyksiltä ja niitä pystyy vahvemmin arvostamaan.

Muuta

Kahdesti tilaisuuden aikana kävi juristikuoro Lain huuto esiintymässä yleisölle. Esitys oli odotetusti vakuuttava ja kappaleiden joukosta oli tunnistettavissa ainakin Ievan polkka ja Finlandia.

Lakimiespäivän ohella Finlandiatalolla järjestettiin tietenkin myös lakimiespäivän messutapahtuma sekä oikkareiden rekrymessut, joissa molemmissa allekirjoittanutkin ehti käydä pikaisesti taukojen välissä. Rekrymessuilla olivat jälleen mukana monet Paragraaffin ilmoituksista tutut toimistot. Väkeä kävi kiitettävästi ja useiden ständinpitäjien mukaan innokkaita oikkareita oli paljon ja keskustelut olivat hyviä. Puhtia ständinpitäjillä oli myös loppuillasta.

Kiitosta saa tietenkin myös ständeillä tarjolla olleet ilmaistuotteet. Allekirjoittaneen mukaan tarttui muun muassa Lakimiesliiton muki, kangaskassi, kyniä, haalarimerkkejä, makeisia ja popcornia. Haalarimerkkien joukossa hämmensi hieman oikkarien kiusaamiskyselyn merkki, jossa kohtien ”Olen oikkari” ja ”En kiusaa” edessä olevat laatikot olivat tyhjiä. Kaiketi liitto pyrkii olemaan yhdenmukainen EU-kuluttajasääntelyn kanssa ennalta rastitettujen ruutujen käytön kieltämisellä, mutta pitkällä tähtäimellä valinta vaikuttaa oudolta. Voivatko tussausjäljet olla parin vapun jälkeen haalistuneet merkistä pois?

Kategoriat: Kolumnit, Yleinen Avainsanat: , , , , , , , , , , ,