Bona Mater Familias 1/2018: Pykälästä kaikkien yhteisö?

Harva meistä ajattelee olevansa kiusaaja. Päinvastoin todennäköisesti jokainen meistä toivoo kaikkien tuntevan olonsa hyväksytyksi ja tervetulleeksi Pykälässä. Mutta mitä voisimme tehdä tämän asian edistämiseksi? Millä tavoin juuri sinä voit edesauttaa muiden sopeutumista osaksi yhteisöämme?

 

Kysyin hallituskavereiltani mitä heille tulee mieleen sanasta kiusaaja. Esille nousivat muun muassa sanat: julma, ilkeä, röyhkeä ja paha. Lisäksi maininnan arvoisia olivat esimerkiksi Jodel ja porukan ulkopuolelle jättäminen. Kahteen viimeisimpään kiteytyykin mielestäni korkeakoulukiusaamisen ydin. Usein mielikuvamme kiusaajista perustuu peruskouluissa tyypilliseen toimintatapaan, jossa ihmisiä nimitellään, tönitään ja kohdellaan avoimesti inhottavalla tavalla. Korkeakoulukiusaamisessa on kuitenkin kyse jokseenkin näkymättömämmästä kiusaamisesta: ihmisten jättämisestä ulos porukoista ja syrjimisestä esimerkiksi erilaisuuden johdosta. Näihin moni meistä varmaan syyllistyy tahtomattaankin. Lisäksi moni unohtaa anonyymisti internetissä sanottujen sanojen saattavan loukata niiden kohdetta aivan yhtä paljon, ellei enemmänkin kuin kasvotusten sanotut solvaukset.

 

Lakimiesliitto teetti keväällä 2017 kiusaamiskyselyn, jonka mukaan 15% vastanneista oikeustieteen opiskelijoista kokivat tulleensa kiusatuksi. 37% vastanneista puolestaan kertoivat havainneensa kiusaamista. Avoimissa vastauksissa esille nousivat juurikin porukan ulkopuolelle jättäminen sekä sosiaalisessa mediassa tapahtuva ilkeily.

 

On hyvä, että aihe on ollut viime aikoina laajasti esillä, sillä kiusaamisesta puhumisen ei tulisi olla tabu. Kiusaamisesta voi kuitenkin tuntua hankalalta puhua. Monesti kiusattu saattaa syyttää itseään kiusaamisen kohteeksi joutumisesta ja ajatella esimerkiksi hänessä itsessään olevan jotakin vikaa, kun hän ei yrityksistä huolimatta pääse osaksi porukkaa. Tämän vuoksi kiusatun tai porukan ulkopuolelle jäävän saattaa olla hyvinkin hankala kertoa kokemuksistaan. Haluan rohkaista jokaista tällaisten tunteiden kanssa painivaa puhumaan rohkeasti asiasta. Esimerkiksi meitä hallituksen jäseniä voi aina tulla nykäisemään hihasta ja kertoa asioista, joista on jäänyt paha mieli. Olemme myös pyrkineet hallituksena tekemään Pykälästä aidosti avoimemman yhteisön kiinnittämällä huomiota epäreiluiksi koettuihin toimintamalleihin. Myös näistä saa meille aina vinkata, tällöin myös meidän on helpompi niihin puuttua.

 

Onneksi moni meistä varmasti kokee olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi niin Pykälässä kuin tiedekunnassakin. Eikö kuitenkin olisi hienoa, jos kaikki voisivat tuntea näin? En usko, että kukaan meistä haluaa opiskelukaverin kokevan itseään ulkopuoliseksi, yksinäiseksi tai turvattomaksi. Tähän jokainen meistä pystyy kuitenkin vaikuttamaan omalla asenteellaan ja käytöksellään. Mitä jos menisitkin luennolla istumaan sinulle tuntemattoman ihmisen viereen ja aloittaisit keskustelun? Tai entä jos tapahtumissa pyrkisit ottamaan huomioon myös ne hieman ujommat tyypit? Haastankin jokaisen teistä paitsi tarkastelemaan omaa käytöstään, myös tutustumaan vähintään ainakin viiteen uuteen henkilöön tämän kevään aikana. Saatat paitsi löytää elinikäisiä ystäviä myös parantaa jonkun toisen opiskeluaikaa merkittävästi.

 

#Oikkarieikiusaa

 

 

Jemina

hallituksen puheenjohtaja

Kategoriat: Bona Mater Familias