Experto Credite 1 / 2018

 

Teksti: Olga Larinkari

Pidin aikoinaan lukiossa noin neljä vuotta sitten valinnaisella puheviestinnän kurssilla puheen yliopistojen opiskelijavalintojen uudistamisesta. Tuolloin julkiseen keskusteluun nostettiin ensimmäisiä kertoja opetusministeriön ehdotus korkeakoulujen opiskelijavalintojen muuttamisesta. Esitettiin, ettei pääsykokeella tulisi olla niin suurta merkitystä valinnassa, vaan korkeakoulujen tulisi ensisijaisesti huomioida ylioppilaskokeiden arvosanat valintojen kriteerinä. Puheessani kritisoin muutosta: Olinhan vasta abina päättänyt, että minä haluan hakea oikeustieteelliseen tiedekuntaan.

 

Minä, joka olin aina ollut ”kasin tyttö” ja epävarma tulevaisuudestani, olin vasta viimeisen lukiovuoteni aikana varmistunut siitä, mitä minä haluan tehdä isona. Tiedostin, että monella lukiolaisistani ei ollut näinkään onnellinen tilanne. Monet olivat yhä epävarmoja siitä, mihin he päätyvät lukion jälkeen ja halusivat ylioppilaskirjotuksissa kirjoittaa ne aineet, jotka olivat oman mielenkiinnon ja yleissivistyksen kannalta ne parhaimmat valinnat.

 

Lopetin kyseisen puheeni siihen, että tuskin muutos kantaa ainakaan osissa tiedekunnissa hedelmää. Uskoin, että esimerkiksi oikeustieteellisen ja valtiotieteellisen hauissa tullaan aina kiinnittämään huomiota siihen, että pääsykokeilla testataan hakijan motivaatiota ja kykyä alalle niitä paljastavilla erilaisilla tehtävätyypeillä pääsykokeissa. Olin varma, että opetusministeriön, yliopistojen ja aloilla työskentelevien työntekijöiden intressissä on se, että valmistuneet alojen tulevat toivot ovat niitä, joilla on aito mielenkiinto aloja kohtaan ja jotka oikeasti soveltuvat aloille.

 

Kuinka sitten kävikään? Viisi vuotta puheen pitämisen jälkeen on myös oikeustieteelliseen tiedekunnan opiskelijavalinta muuttumassa todistusvalinnaksi. Vuonna 2019 osa tiedekuntaamme hakevista valitaan suoraan ylioppilasarvosanojen perusteella ja opetusministeriön tavoitteena on lisätä tämän valintamenettelyn merkitystä vuosi vuodella yhä enemmän. Voi siis olla, ettei pääsykokeita enää muutaman vuoden päästä järjestetä lainkaan .

 

Tällä hetkellä suunnittelun alla on se, mitä ylioppilasarvosanoja valinnoissa huomioidaan ja miten niiden pisteyttäminen valinnassa määräytyy. Oikeustieteellisen tiedekunnan osalta ei ole helppoa määrittää sitä, mitkä lukioiden oppiaineet tukevat juristin tutkintoa parhain tavoin ja voiko esimerkiksi pitkän matematiikan kirjoittanutta ylioppilasta asettaa parempaan asemaan, kun lyhyeen matematiikan kirjoittaneen huomioon ottaen sen, ettei matemaattinen osaaminen alallamme ole tärkeintä.

 

Jos hakiessani oikeustieteellisen tiedekuntaan oltaisiin otettu huomioon pelkästään esimerkiksi neljä tiettyä parhaiten kirjoitettua aineitta, en olisi päässyt tiedekuntaan sisään. En Eximian tyttönä pärjäisi heille, jotka ovat kirjoittaneet Laudaturit kaikista aineista. Todella uskon, että sovellun alalle silti paremmin kuin hyvin, ja olisi ollut ikävää, etten olisi voinut näyttää motivaatioani ja soveltuvuuttani alalle pääsykokeissa ja siten päässyt toteuttaman unelmaani. Nähtäväksi jää, tulevatko tiedekuntamme opiskelijat olemaan jatkossakin motivoituneita opiskelijoita vai tuleeko esimerkiksi alanvaihto lisääntymään entistä enemmän. Tällöin myöskään ne taloudelliset näkökulmat, jotka uudistuksen taustalla ovat myös pitkälti olleet, eivät toteudu tarkoituksenmukaisin tavoin.

 


Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että vuodesta 2020 alkaen pääväylänä korkeakoulujen opiskelijavalinnassa on todistusvalinta.  Ministeriö ei ota kantaa siihen, miten todistuksien arvosanoja valinnoissa pisteytetään. Vuonna 2019 todistusvalinnalla valitaan oikeustieteelliseen tiedekuntaan noin 20 % tulevista opiskelijoista. Pisteytysperusteet ensi vuodelle julkaistaan viimeistään toukokuussa ja valintaperusteet vuodelle 2020 ilmoitetaan viimeistään syksyllä.

Kategoriat: Experto Credite