Lausunto lukion opetussuunnitelman perusteista
Opetushallitus valmistelee lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistamista vuodelle 2021. Annoimme lausunnon yhteiskunnallisten alojen tärkeydestä lukiossa.
Lausunto yhteiskunnallisten aineiden asemasta lukiossa
Uudet lukion opetussuunnitelman perusteet otetaan lukioissa käyttöön vuonna 2021. Opetushallitus on antanut lausuttavaksi opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen. Haluamme nostaa esiin lukion opetus- ja kasvatustehtävien sekä yleissivistävän tavoitteen kannalta olennaisia seikkoja liittyen nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja aktiivisuuteen sekä jatko-opintovalmiuksiin.
1. Lukio-opetusta suunniteltaessa tulee huomioida viimeaikaiset korkeakouluja ja toista astetta koskevat laajat yhteiskunnalliset muutokset. Esimerkiksi korkeakouluissa nopeasti yleistyvä ns. todistusvalinta luo haasteita lukiokoulutuksen järjestämiselle. Todistusvalinnan aiheuttamat muutokset on otettava huomioon lukio-opetuksen suunnittelussa. Todistusvalinta kannustaa opiskelijoita suorittamaan laajoja oppiainekokonaisuuksia, ja vaarana on, että pienempien kurssimäärien oppiaineet jäävät lukiossa heikompaan asemaan. Vaikka pisteytyskriteerit ja asetuksella vahvistettu oppiainepainotus on kommentoitavan luonnoksen ulkopuolisia tekijöitä, on ne huomioitava opetuksen tavoitteita ja sisältöjä laadittaessa.
2. Yhteiskunnallisten alojen tilanne lukiossa on mielestämme huolestuttava. Yhteiskunnallinen osaaminen on ratkaisevassa asemassa sekä yksilön laajan yleissivistyksen kannalta että vahvistaessa hänen kykyjään jäsentää ympäröivää yhteiskuntaa. Lukion on tuettava opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi yhteiskunnan kehittäjiksi ja vaikuttajiksi. Tässä yhteiskunnallisilla aloilla ja oppiaineilla on keskeinen rooli. Vain ymmärtäessään demokraattisen yhteiskunnan legaaliset ja strukturaaliset ominaispiirteet voi yksilö pyrkiä tehokkaasti vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan.
3. Yleissivistävän tavoitteensa lisäksi lukion tehtävänä on varmistaa, että opiskelijalla on hyvät valmiudet lukion jälkeen sujuvasti siirtyä korkeakouluopintoihin niillä tiedoilla ja taidoilla, joita hän on lukiossa oppinut. Tällä hetkellä moni tieteenala ja oppiaine jää täysin esittelemättä lukion pakollisten opintojen aikana, eivätkä kaikkien tieteenalojen perusteetkaan tule riittävästi opiskelijan tietoon. Korkeakouluvalmiuksiin tulee opetussuunnitelmassa mielestämme kiinnittää erityistä huomiota.
4. Huomion kiinnittäminen edellä mainittuihin seikkoihin mahdollistaa lukion sivistys- ja opetustehtävien toteutumisen. Lukion tehtävä on jakaa laaja-alaista yleissivistävää koulutusta. Lisäksi lukion tulee valmistaa opiskelijaa korkeakouluopintoihin. Näemme, että nämä tavoitteet voivat yhteiskunnallisten alojen osalta täyttyä vain pakollisia ja valinnaisia kursseja lisäämällä ja arvioimalla jo olemassa olevia kursseja lukion opetus- ja kasvatustavoitteiden näkökulmista.
Oikeustieteen opetus lukiossa
5. Näemme paljon kehitettävää luonnoksen valinnaisessa Lakitieto-kurssissa. Kurssin suurin ongelma on sen asema valinnaisena kurssina. Kurssilla sekä esitellään oikeustiedettä että annetaan tarpeellista tietoa lainsäädännöstä. Ottaen huomioon, että kurssi on ainoa oikeustiedettä läheisesti sivuava kurssi, on kestämätöntä, että suurimmalta osalta lukiolaisista tämä tieteenala jää kokonaan huomiotta. Kantamme on, että kurssin tulisi ehdottomasti olla osa lukion pakollisia opintoja.
6. Näemme esitetyn lakitieto-kurssin myös liian yksityiskohtiin sidottuna. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan kurssin sisältönä on käydä yksityiskohtaisesti läpi useita eri oikeudenaloja. Tästä syystä kurssi on hyvin monitahoinen ja raskas kokonaisuus. Vaikka oikeudenalojen ja lainsäädännön läpikäyminen antaa nuorille tiettyjä valmiuksia yhteiskunnassa toimimiseen, koemme, että hyödyllisempää on esitellä lainsäädäntöön ja oikeudenhoitoon liittyviä yleisiä prosesseja ja periaatteita.
7. Opetuksen tulisi mielestämme lähteä periaatekeskeisyydestä. Opiskelijan on hyödyllisempää ymmärtää oikeusjärjestelmämme taustalla vaikuttavia periaatteita kuin päntätä kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Eräänä konkreettisena ongelmana näemme, että muutoksenhaku on poistettu opetettavista kokonaisuuksista opetussuunnitelman perusteissa. Vaikka tätä varmasti sivutaan oikeusjärjestelmää esiteltäessä, koemme muutoksenhaun prosessien opettamisen keskeiseksi oikeusjärjestelmien oikeudenmukaisuuden ja toimintatapojen hahmottamisen kannalta.
8. Tämänhetkisessä lukion opetussuunnitelman perusteissa 2015 Kansalaisen lakitieto (YH4) -kurssissa ei mainita oikeudellista ajattelua. Uudessa luonnosversiossa oikeudellisen ajattelun periaatteet on yksilöity kurssin yhtenä tavoitteena. Samalla kurssin keskeisiin sisältöihin on lisätty ”oikeus ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisina ilmiöinä”. Pidämme tätä tärkeänä ja erittäin onnistuneena muutoksena. Oikeustiedettä ja oikeusjärjestelmän yhteiskunnallisia vaikutuksia on mahdotonta hahmottaa ilman, että on tutustunut oikeudellisen ajattelun periaatteisiin.
9. Toisena muutoksena on kurssin nimen muuttaminen ”Kansalaisen lakitiedosta” ”Lakitietoon” ja lauseen ”Painopiste on yksilön kannalta keskeisissä oikeudellisissa näkökulmissa” lisääminen kurssikuvaukseen. Tulkitsemme näiden muutosten pyrkivän keskittämään opetusta yksityisoikeudellisiin ja yksittäisen kansalaisen kohtaamiin oikeusongelmiin. Vaikka koemme tällaisen opetuksen erittäin tärkeäksi, pelkäämme laajempien yhteiskunnallisten oikeudellisten kysymysten jäävän luonnoksen mukaisessa opetuksessa käsittelemättä.
10. Haluamme korostaa, että vaikka oikeustiedettä käsitellään muiden yhteiskunnallisten alojen ja kurssien yhteydessä, jää itse oikeustieteen käsittely kyseisten kurssien yhteydessä erittäin pintapuoliseksi. Näin ollen on erittäin tärkeää, että oikeustiede esitellään koherenttina kokonaisuutena kaikille lukiolaisille omana kurssinaan. Sen erityispiirteet tieteenalana tulee ottaa huomioon, emmekä näe, että tämä voisi onnistua ilman sille yksilöityä kurssia.
Pykälä ry
Juristklubben Codex r.f.
Justus ry/r.f.
Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry
Ämnesföreningen Stadga r.f.
Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Artikla ry
Judica ry
Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry